Olen kirjoittanut kaksi julkaisua, joissa keskityn LED-komponenttien liittämiseen verkkovirtaan: käyn läpi sekä yksittäisen COB-ledin, että ledimodulin kytkennän verkkovirtaan.
Perinteisiin valaisutapoihin verrattuna ledien kytkeminen verkkovirtaan poikkeaa aiemmasta. Ledit tarvitsevat tasavirtaa toimiakseen, vaihtovirta ei saa lediä syttymään. On olemassa myös vaihtovirtalla toimivia ledejä, mutta en käsittele niitä näissä kirjoituksissa.
Tässä julkaisussa keskityn yksittäisten COB-ledien kytkentään. Moduulien kytkemisestä voit lukea seuraavasta postauksestani.
LED-virtalähde
Kytkeäksesi COB-ledin verkkovirtaan, tarvitset LED-virtalähteen, joka on oikeastaan AC/DC-muuntaja. Se muuttaa sähköverkon vaihtojännitteen/-virran ledille sopivaksi tasajännitteeksi/-virraksi. Tiedon ledin tarvitsemasta virrasta saat valmistajan tarjoamasta datalehdestä. Mikäli tarvitset apua virtalähteen valitsemiseen, voit lukea aiheeseen liittyvän oppaamme.
Kuva 1. Esimerkki AC/DC-muuntajasta, LED-virtalähteestä. Tämä virtalähde on ELT:n valmistama ja siinä on kytkimiä, joilla valitaan sopiva syöttövirta.
COB-ledin kytkeminen verkkovirtaan
Kun kytket COB-ledin verkkovirtaan tarvitset suljetun virtapiirin, jotta sähkövirta virtaa ledikomponentin läpi. Sähköisesti COB-ledi on diodi: virta voi kulkea vain yhteen suuntaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ledin positiivinen (+) juotoskontakti tulee liittää virtalähteen positiiviseen napaan. Samalla tavalla negatiivinen (-) juotoskontakti liitetään virtalähteen negatiiviseen napaan. Katso Kuva 2 alta.
Tällä tavalla luot suljetun virtapiirin, joka syöttää virtaa ledin läpi niin, että se syttyy ja antaa valoa. Tätä suljettua virtapiiriä, jonka virtalähde ja COB muodostavat, kutsutaan virtalähteen toisiopuoleksi.
Kuva 2. COB-AC verkkoliitäntä
Ensiöpuolella virtalähde kytketään sähköverkkoon. Virtalähteen navat ensiöpuolella ovat vaihe ja nolla. Ne liitetään verkon vaiheeseen ja nollaan. Jos virtalähteessä on johdot, tavallisesti sininen on nollajohdin ja ruskea vaihejohdin. Joissain virtalähteissä on myös maadoitusterminaali, joka yleensä kytketään johdolla valaisimen runkoon. Suljettu virtapiiri tarvitaan kuitenkin myös ensiöpuolella: verkon ja virtalähteen muodostamana.
Virtalähteen ensiöpuolen liitämiseksi verkkovirtaan tarvitaan yleensä jonkinlainen riviliitin.
Kuva 3. Esimerkki riviliittimestä, jolla LED-virtalähde voidaan kytkeä sähköverkkoon.
Kaksi vaihtoehtoa
COB-ledin kytkeminen fyysisesti LED-virtalähteeseen voidaan tehdä kahdella tavalla:
- Johdot juotetaan kiinni COB:n juotoskontakteihin
- Käytetään ledipitimiä, joissa on sähköinen kontakti, eivätkä näin vaadi juottamista
Johtoja käsin juotettaessa käytetään juotoskolvia, joka korkeaa lämpötilaa hyödyntäen sulattaa juotosaineen, esimerkiksi tinan. Jäähdyttyään tina muodostaa liitoksen johdon ja juotoskontaktin välille. Tähän tarvitaan kaksi johtoa, yksi plus- ja yksi miinuspuolelle.
Toinen vaihtoehto on käyttää juotosvapaata liitintä. (ks. kuva 4.)
Kuva 4. Juotosvapaa liitin / ledipidike sähköisellä kontaktilla.
Tällainen liitin tekee käytännössä saman, kuin juottaminen. Myös tässä tapauksessa tarvitaan sähköinen kontakti, mutta säästät juottamisen vaivan, sillä johdot yksinkertaisesti työnnetään liittimen terminaaleihin – positiivinen positiiviseen ja negatiivinen negatiiviseen. Löydät napojen (+/-) merkinnät liittimestä.
Verrattaessa näitä tapoja kannattaa huomioida, että teoriassa liittimen toiminnan mahdollistavat jouset voivat löystyä ajan mittaan ja kosketushäiriöitä saattaa siten ilmetä. Liittimien käytö on myös usein hieman kalliimpaa juottamiseen verrattuna.
Seuraavassa tekstissäni käyn läpi LED-moduulin kytkemisen.
