LED valaisinten valinnassa kiinnitetään yleensä huomiota virrankulutukseen. Hyötysuhde ja sitä kautta virrankulutus on lähtökohtaisesti tärkein valintakriteeri. Mutta kiinnitätkö huomiota valaisimen elinikään? Mitä jos paremman hyötysuhteen valaisin onkin eliniältään lyhyempi? Tämä tarkoittaa, että voit joutua uusimaan valaisimen paljon nopeammin. Tämä lisää kustannuksia ja syö samalla kertynyttä säästöä sähkölaskussa.
LED-valonlähteen elinikä
LED-valonlähteiden elinikä on perinteisiin valonlähteisiin verrattuna pitkä. Kun perinteinen hehkulamppu tai loisteputki tulee elinikänsä päähän, sitä ei voi enää normaalisti käyttää. Se joko palaa tai alkaa välkkyä. LED sen sijaan himmenee ja on, ainakin teoriassa, ikuinen.
Tästä johtuen LED-valonlähteiden elinikä mitataan hieman eri tavoin kuin perinteisen valaistuksen. Perinteisen valaistuksen osalta elinikä tarkoittaa kirjaimellisesti elinikää. LEDien osalta elinikä kertoo, missä vaiheessa valoteho laskee alle halutun määrän.
LED valonlähteiden eliniän mittaamisen olennainen termistö:
- L70, L80, LXX = Kuinka suuri osa valon määrästä on vielä jäljellä. Esim. L70 tarkoittaa, että tässä vaiheessa valonlähde tuottaa vielä 70% alkuperäisestä valomäärästä. Jos valonlähde tuotti alun perin 1000 luumenia, niin tässä vaiheessa sama valonlähde tuottaa vielä 700 luumenia.
- B50, B60, BXX = Kuinka suuri osa valonlähteistä on annetun arvon alapuolella. Esim. B50 tarkoittaa sitä, että 50% valaisimista ei täytä enää annettua arvoa.
Yleensä elinikä ilmoitetaan näiden kahden yhdistelmänä. Esim. L70B50: 60 000h tarkoittaa, että 60 000 käyttötunnin jälkeen 50% valaisimista antaa vielä vähintään 70% alkuperäisestä valosta.
Elinikä voidaan myös ilmoittaa käyttäen pelkkää L-lukua. Esim. L70: 60000h. Tällöin ei varsinaisesti oteta kantaa kuinka iso osa valaisimista antaa vielä halutun 70% alkuperäisestä valotehosta.
Eliniän huomioiminen valaisinten hankinnassa
Ajatellaan, että olet valaisemassa tilaa, jossa on 1000 valaisinta. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa valaisinratkaisuksi: vaihtoehto A ja vaihtoehto B. Tilassa, jota olet valaisemassa, on nyt loisteputkivalaistus. Valaisimina 58W T8 valaisimet. Vaihtoehdot ovat alla:
- Vaihtoehto A
- Valoteho:4000 luumenia
- Hyötysuhde 150 lm/W
- Teho: 26.7 W
- Elinikä L70B50: 50 000 tuntia
- Hinta 120€/valaisin
- Vaihtoehto B
- Valoteho 4000 luumenia
- Hyötysuhde 130 lm/W
- Teho: 30.8 W
- Elinikä L70B50: 90 000 tuntia
- 120€/valaisin
Valinta kallistuu helposti vaihtoehtoon A. Se kuluttaa vähemmän sähköä, tehon ollessa noin 4 wattia pienempi. Esimerkiksi tuhannen valaisimen kokonaisuudessa tämä tekee 4kW, jolloin säästö sähkölaskussa alkaa vuositasolla olla jo varsin merkittävä.
Kun tiedät valaisinten käyttötunnit päivässä, voidaan laskea sähkön kulutus vuodessa ja verrata sitä vanhaan ratkaisuun. Oletetaan että valaisimet ovat käytössä 16 tuntia päivässä.
Tällöin saadaan seuraavat luvut:
- Käyttötunnit/vuosi: 16h*365= 5840 tuntia/vuosi
- Sähkön hinta: 0.1€/kWh
- Perinteinen (58W loisteputkivalaisin)
- Sähkönkulutus vuodessa: 1000*58W*5840h=338720000Wh= 338720kWh
- Sähkölasku: 338720*0.1=33 872.00€
- Vaihtoehto A:
- Sähkönkulutus vuodessa 1000*26.7W*5840h=155928000Wh=155928kWh
- Sähkölasku: 155928*0.1= 15 592.80€
- Vaihtoehto B
- Sähkönkulutus vuodessa 1000*30.8W*5840h=179872000Wh=179872kWh
- Sähkölasku: 179872*0.1=17 987.20€
Molemmat LED vaihtoehdot pudottavat sähkölaskun puoleen. Vaihtoehto A pudottaa sähkölaskua hieman B:tä enemmän, nimenomaan paremman hyötysuhteensa ja tästä johtuvan pienemmän tehonsa ansiosta.
Lyhyellä, yhden vuoden tähtäimellä vaihtoehto A on siis paras vaihtoehto. A vaihtoehto laskee sähkölaskua kolmisen tonnia enemmän vuodessa.
Harvoin tämän kokoluokan investointeja tehdään kuitenkaan yhden, kahden tai edes viiden vuoden tähtäimellä, vaan on syytä laskea pidemmän ajan vaikutukset.
Kun otetaan huomioon elinikä, muuttuvat asetelmat hieman.
Lasketaan ensin, mikä on elinikä käyttökohteessa. Kun valaisimet ovat käytössä 16 tuntia vuorokaudessa, niin vuosituntimäärä on 5840 tuntia, kuten yllä laskimme.
Tästä saadaan muunnettua valaisinten eliniät helpommin luettavaan muotoon:
- Vaihtoehto A:
- 50 000h/5840h=8.6 vuotta
- Vaihtoehto B:
- 90 000h/5840h=15.4 vuotta
A-vaihtoehto pitää siis uusia kahdeksan vuoden jälkeen, kun B-vaihtoehto kestää samalla investoinnilla 15 vuotta.
Kun lähdetään tarkastelemaan kokonaissäästöä valaisinten vaihdosta, näyttää laskelma tältä:
Käyttöaika | Vaihtoehto A | Vaihtoehto B |
1 | 17 582.29 € | 14 447.26 € |
3 | 52 746.88 € | 43 341.78 € |
5 | 87 911.47 € | 72 236.31 € |
10 | 55 822.93 € | 144 472.62 € |
15 | 143 734.40 € | 216 708.92 € |
20 | 111 645.87 € | 168 945.23 € |
Kuten ylläolevasta laskelmasta ja kaaviosta voi huomata, on vaihtoehto A kannattavampi lyhyellä tähtäimellä. Mutta jo kymmenen vuoden aikajaksolla tilanne muuttuu. Vaihtoehto A pitää korvata uusilla valaisimilla, kun Vaihtoehto B:tä voi vielä käyttää vuosia vuotta.
Kun siis katsotaan valaisininvestointia pidemmällä aikajänteellä, nousee valonlähteen elinikä merkittävään osaan
Valaisimen valinnassa tulee siis kiinnittää huomiota paitsi sen energiatehokkuuteen, myös elinkaaren pituuteen. Mitä kalliimpi valaisin ja mitä isompi investointi, sitä merkittävämpi tekijä pitkä elinikä on.